Vanhenen huomenna. Tänä vuonna ykkösen jälkeinen kasi muuttuu yhdeksiköksi, mutta ensi vuonna ykkönen muuttuu kakkoseksi ja se huomenna ilmestyvä yhdeksikkö nollaksi. Hurjaa, se on hurjaa.

Unessani ruotsalainen veljeskaarti oli lisääntynyt yhdellä lisää. Minä pidin hänestäkin. Unen jälkeen ajattelin lähes kaksimetristä, tummatukkaista ja vihreäsilmäistä ruotsalaista. Huom. siis lähes kaksimetrisen, vaaleahiuksisen ja vihreäsilmäisen ruotsalaisen sijaan. 
 
Koska olen syntynyt tähän aikaan vuodesta (olisin odottanut ne pari viikkoa lisää!), synttärit jäävät aina päättäjäisten tai lakkiaisten varjoon. Tänä vuonna tietysti eniten, mutta otan vahingon takaisin (dramaqueeniksi kun tavoittelen)! Elokuvissa ja telkkarissa synttärisankarit on aina herätetty lauluin ja sänkyyn tuodun kakun kanssa. Minä olen leiponut ainakin neljä synttärikakkua itselleni. Sain eniten huomiota synttäreillä joissa täytin seitsemäntoista ja ympärilläni oli noin kymmenen kaveria sekä kakku (jonka kuva on tuossa oikeassa laidassa). Yhdet synttärini vietin puistossa ja äiti joi kossua. Muistan äidin kavereiden säälivät katseet ja minun hävetykseni. Tänään olen menossa Vantaalle ja huomenna vahdin pikkupoikia. Odotin salaa, että jos siellä Vantaalla odottaisi ylläri(pakaste)kakku ja saisin kakkukahvit. Puhelun aikana odotus hälveni. Ei minun synttäreitäni pidetä isona juttuna. MUTTA SE ON ISO JUTTU, minä haluan huutaa. VANHENEN VUODEN, SELVISIN TAAS YHDEN VUODEN, MINUSTA TULEE AIKUINEN JOSKUS! 
 
Terapeutti sanoo minun olevan vailla huomiota ja huolenpitoa - siksi haaveilen siis makeista synttäreistä ja haluaisin koko maailman pysähtyvän hetkeksi. Joskus suunnittelen järjestäväni juhlat teemalla "Birdie on mahtava" ja kaikki olisivat sitä mieltä. Ajattelen että tee muille niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän, mutta ei se tässä maailmassa toteudu koskaan. Olen järjestänyt 2,5 yllätyssynttärit ja itse joudun aina muistuttelemaan ihmisiä, että tänään minä olen syntynyt x vuotta sitten pienen kaupungin sairaalan leikkaussalissa. Pitäisi kai vaihtaa motoksi "ole oman onnesi seppä (et joudu pettymään muihin)". 
 
Plaah. Menen makaamaan sängylle vielä hetkeksi. Sitten siivoan, pakkaan. Nauran sarjakuville (jotka viimein voin näyttää täällä, kiitos Vuodatuksen kivan kuvalisäyksen!) jotka nappasin Turun sanomien nettisivuilta, thank you very much. 
 
  
 
 Rakastan tuon sarjakuvan hahmoja! Eniten noita krokoja, mutta myös egohiirtä, söpöä possua ja pahisankkaa.
Moro!