Ihan ensimmäisenä täytyy avautua painajaisesta. Olin kesäisellä kävelyretkellä Espalla ja menossa kohti Kamppia. Tien toisella puolella käveli Alexander Skarsgård, joka harppoi kolmemetrisillä jaloillaan eteenpäin nopeasti. Päätin itsekin nopeuttaa vauhtia ja jotenkin päädyin kävelemään hänen eteensä. Ilo vaihtui nopeasti suruksi, koska tien reunalla odotti ASkarsin tyttöystävä ja käveltyäni ainakin 30 metriä siitä eteenpäin kuulin(!!) ASkarsin kosivan tätä tyttöystävää. Heräsin kauhusta kankeana ja yritin pohtia tästä sopivaa Facebook-statusta, mutta päätinkin avautua teille. Hehee.

Otsikko tulee lukemastani kirjasta, muuten.
"'Koomikon kyyneleet' on käsite jolla pyritään selittämään, miksi komediaa esittävät tai kirjoittavat ihmiset vaikuttavat joskus hieman ristiriitaisilta tyypeiltä: yhdessä hetkessä kerrotaan hauskoja juttuja, ja seuraavassa hetkessä vaivutaan murjottavaan synkkyyteen. Teorian mukaan tällaisen ihmisen taustalta löytyy traaginen elämä. Komedia on tällöin keino kohdata ja käsitellä traumaattisia kokemuksia, mutta se ei kuitenkaan tarjoa tekijälleen - kuten ei katsojalleenkaan - mitään pysyvää ratkaisua, vain hetken helpotuksen."

Inhoan ristiriitoja. Inhoan ylipäänsä sanaa 'ristiriita'. Haluan kaikki tai en mitään! (Tässä kohtaa terapeuttini katsoisi minua ja kysyisi, onko tuo mahdollista. Minä tuijottaisin kaksi sekuntia ulos ja sanoisin, että ei se - valitettavasti - ole.) Minä en esimerkiksi ymmärrä sitä, että olen sekä sosiaalinen luonne että erakoituva henkisesti eläkeiässä oleva. Miten tämä on mahdollista?! Toisaalta taas ymmärrän tämän horoskooppimerkkini kautta. Olen kaksonen. En ihan sokeasti usko näihin tähtimerkkeihin ja esimerkiksi monet kaksosystäväni ovat hyvin erilaisia kuin minä, mutta omaan luonteeseeni kaksosuus sopii. Kaksosilla on juuri nuo kaksi eri puolta. Kuten koomikoilla.

Ehkä minusta tulee isona koomikko.

Nyt menen pusuttelemaan lapsiani tai siis sitä toista, koska toinen ei vieläkään halua siivoamista tai ruoan asettelun lisäksi enempää kontaktia. Toisen kanssa olemme leikkineet jo parina iltana ja eilen pusuteltiin.

Minulta muuten kysyttiin viikonloppuna, mikä on paras näkemäni leffa. Se oli ehkä paras pitkään aikaan saamani kysymys. Sama tyyppi sanoi tuntia aikaisemmin, että urasuunnitelmani tai oikeastaan kirjotuslajini on tyhmä, koska sillä ei rikastu. Tuo puolestaan oli dorkin ja asiattomin kuulemani kommentti vähään aikaan. Hmmmmph. Ristiriitaista.