Olen rehellisyyden nimissä aloittanut viidesti tätä kirjoitusta. Maanantaina, keskiviikkona, lauantaina ja tänään jo toista kertaa. Viime viikolla taisin yrittää myös kerran ja olin jo parin sekunnin päässä *julkaise* nappulasta, mutta sitten deletöin koko moskan.

Aluksi pitää kiittää teitä. Olen lukenut kommenttinne, hymyillyt niille kiitollisena ja lukenut teidän kaikki päivityksenne. En siis ole ihan pihalla - he he he he.

Elämä on edelleen epäreilua ja harmaanmustaa. Maanantaina huudahdin: "Ihana kuulla välillä HYVIÄ uutisia, v***u elämä on kivaa!" Kyseessä oli erittäin ikävä uutinen rakkaasta. En jaksa ajatella sitä nyt, mutta ehkä myöhemmin kerron tarkemmin.

Sunnuntaina olin äidin sijaisena Vantaalla vastaamassa kysymykseen "mikä äitiäsi vaivaa kun hän lääkkeiden ja viinan sekoittamisen jälkeisen sairaalareissun jälkeen lupasi hakea apua, mutta hän juo edelleen vapaapäivinään". Vastasin rehellisesti etten tiedä ja sisällä huusin ettei kiinnosta.
Siinä sitten wokkia porukalle laittaessani totesin, että nuo verisukulaiset ja sillä hetkellä alle kymmenen metrin päässä olevat ihmiset eivät oikeasti tunne minua. En minä heidän kanssaan ole Birdie. Huvitin itseäni ajatuksella, että jonain päivänä esiinnyn televisiossa - saan vaikka jonkun palkinnon, olen vieraana Uutisvuodossa tai jossain talk show'ssa - ja myöhemmin äiti soittaa: "Miten sä et ollu yhtään ittes siellä? Puhuttiin tädin kanssa, että olit tosi erilainen." Sitten minä vain naureskelisin, että justjoo te ette vaan tunne minua.

Tammikuun aikana luin yli 2200 sivua kaunokirjallisuutta ja eräänä yönä löysin/muistin itselleni taas miehen. Se oli loskainen torstai vähän ennen sairaslomaani* ja hymyilin koko loppuviikon sille unelle. No, hymyilen vähän edelleen. Heh.
(* = Jäin sairaslomalle jakson loppuun saakka väsystelyn ja masistelun vuoksi.)

Sunnuntaissa on kyllä taikaa. Tänään olin todella iloinen juodessani kahvia, syödessäni "aamu"palaa ja kirjoittaessani yhtä koulujuttua. Löysin myös vahingossa Spotifysta uuden ihanan artistin ja lähes itkin, koska se on niiiiiiin ihanaa musiikkia.
Tänään lukiessa Hesaria ajattelin, että kuinka siistiä olisikaan lähteä lomalle ja mennä salaa naimisiin tai kihloihin. Sitten laittaisi Hesariin ilmoituksen: "VIHITTY tai KIHLOISSA - Birdie & Mies - New York/Rooma/Tukholma xx.xx.20xx - 'Oho hups' - Tarkkailkaa postianne!"
On hauska hämmentää omaa sekä muiden ajatuksia tuollaisilla ajatusleikeillä. Oikeastihan (siis Cosmon testit ovat aina paikkaansa pitäviä!!!!!) olen sitoutumiskammoinen ja avioliittoa vastustava. Mutta jokainen tyylillään - siis.

Ensi viikolla alkaa kirjoitukset tämän tyllerön osalta. Samalla tulee kuluneeksi 6 viikkoa punaista lihattomuutta. Alkoi vahingossa ja jatkui mukavana kokeiluna. Äsken väsäsin riisitomaattichililinssisoija-risottoa tortillojen väliin. Kuulostaa oudolta, näyttää KAUHEALTA, mutta maistuu todella todella todella hyvälle. Reilun tunnin päästä alkaa kartoitus tulevista miehistä yhteistyökumppaneista, siis Jussi-gaala.

Ei tänään kummempia. Taidan palata tänne sorvin ääreen.

Hauskaa sunnuntai-iltaa kaikille muruille!