Olen niin iloinen sillä hetkellä, kun joku uusi ihminen tulee kotiini ja saan esitellä Ruotsi-seinäni lauseella: "Mä vähän tykkään Ruotsista. Viime jouluna sain tämmösen ja tämmösen joululahjaksi ystävältä. Ilmeisesti mun fanitus tulee jotenkin läpi... Pian seinän esittelyn jälkeen esittelen tulevan aviomieheni (Carl Philip) sekä hänen perheensä perhekuvasta. Ihmiset katsovat minua pitkään, mutta minäpä katson heitä takaisin ja saatan vilkuttaa kuninkaallisesti. Pidän ruotsin kielestä enemmän kuin englannista. Jotkut ajattelevat minun olevan kympin oppilas ruotsissa, mutta en toki ole. Ymmärrän puhetta sekä tekstiä hyvin, mutta se oman puheen/tekstin tuottaa jännitystä sekä pieniä virheitä. Lempisanani on "förlåt". Se on myös ensimmäinen minulle ruotsiksi sanottu sana ja paikkana oli Kirjamessuilla 2010.Tunnen suurta sympatiaa nähdessäni Ikean tien reunassa tai kuullessani ruotsia Stockalla tai Ikeassa.

Kaappiruotsalainen on hieno termi, mutta en minä kaapissa ole. Siitä olen myös iloinen.

250px-Sverige_FlaggKarta.svg.png

PS. Ette usko, kuinka huono omatunto minulla on tämän blogin laiminlyönnin vuoksi.