Viime viikolla torstai oli virallinen vittuilipäivä (muiden taholta) ja sen keulakuvaksi valittiin (kaverin ja minun toimesta) pyöräilevä Jone Nikula.
Tämä viikko on ollut puolestaan "Birdie aggressiivisena". Jo kaksi päivää on mennyt ihan pipariksi ja kaikki on ärsyttänyt.
Olen pahemmin kipeä kuin eilen. Minun piti nähdä äitiä, mutta se perui. Muistin heräiltyäni horroksesta yhden koulujutun. Noustuani sain lukea taas rasittavaaa inbox-viesteilyä ja nyt minua vituttaa ihan tajuttomasti.
Jos kirjottaa ihmiselle X (EPY), että voisiko hän kertoa milloin me näkisimme, koska tämä tapaaminen tuskin veisi kauaa aikaa kiireisenäkään aikana, niin MIKÄ tässä viestissä on uhkailevaa ja negatiivista?
Minä hengitin vähän aikaa syvään, kiljahdin pariin otteeseen ja kirjoitin hänelle asiallisen viestin (ilman hymilöitä).
Eilen oli kiva päivä. Kiljuin Stockalla hyvien uutisten vuoksi, näin äitiä ja katsoin illalla vielä yhtä sketsisarjaa.
Yöllä (unessa) menin naimisiin Ruotsalaisen vampyyrin kanssa, joka asuu Amerikassa ja oli (unessa) tulossa Saksasta, koska hänen roolihahmonsa (unessa) on ranskalainen(??). Aamuun asti oli kivaa, sitten oli kuolemaolo ja nukuin ja PUM! Päivä ärtyneenä. Terapiaan pitää kuitenkin jaksaa (otin Aspirinin), joten jos se saatanan pitkätukka (Nikula, siis) tulee pyöränsä kanssa vastaan niin, keppi pinnojen väliin ja HAHAHA.
Vastaan nyt teidän kommentteihin ja sen jälkeen suoristan otsatukkani, otan vielä yhden Aspirinin ja menen kertomaan aggressiivisuudestani ammatti-ihmiselle. Loppupäivän olen ihan varmasti sohvalla katsoen jotain ja syöden fetapastahommelia.
Sovitaanko, että kuulette minusta vasta sunnuntaina seuraavan kerran? Että ei tässä sitten muuta kuin...:
PS. Vaikka Ruotsalainen vampyyri on True Blood(jota en ole katsonut kuin kerran 30 min)-sarjassa vampyyri, niin en edelleenkään tykkää niistä. Palaisivat takaisin hautakammioihinsa täyttämästä meidän populaarikulttuurimaailmaa. Sitä paitsi... Minä pelkäsin pienenä vampyyreja enemmän kuin mitään muuta.
Kommentit