Olen joskus sanonut, että en ymmärrä/tule toimeen ihmisten kanssa jotka ovat yltiöpositiivisia ja näkevät aina pelkkää vaaleanpunaista? No, näin asia kuitenkin on. Mutta en kuitenkaan siedä ihmisiä jotka näkevät kaikessa aina jotain vikaa tai nollaavat toisten saavutuksia, tekemisiä tai muuta.

Esimerkkejä tosielämästä, lihavoitu on Ms. tai Mr. Negatiivi.
"Eiks oo hieno sohva!" - "Ei toi mikään sohva oo!"
"Mä juhlin yhtenä viikonloppuna kaks päivää putkeen..." - "No hui!" - "... ja seuraavana viikonloppuna menin taas baariin plus ajelin taksilla" - "No hui kamala, ootpas sä ollu villi!" *sarkastinen äänensävy*
"Mulle tuli xxx euroa palkkaa plus tuet" - "No kiva, mäkin haluun!" - "Mee töihin, he hee" - "Ei mun tartte, ku saan tukia niin hyvin" - "Niin ja elät sossupummina, haha!"
"... ku mä oon niin pitkä" - "No et sä mikään pitkä oo!" - "Oon pidempi ku sinä!" - "No mut keskivertosesti et oo."

VALITETTAVASTI kyseessä on keskustelut yhden ja saman henkilön kanssa ja lisäksi kaksi noista keskusteluista käytiin tänään..... Lisäksi sama ihminen tietää kaiken paremmin kuin minä ja osaa kaiken hienommin. Juu, osa noista on sanottu ironisesti, mutta ei silti kaikkea tarvitsisi mollata tai laukoa ääneen. ARGH, ehkä tämä ärsytys ja latistunut fiilis sekä loukkaantuminen johtuu hormoneista. Tai sitten minulla on vain ominaisuutena kerätä paskoja ihmisiä ympärille, nimimerkki Ensi Viikon Keskustelua Odotellessa.

No, nyt kun otettiin ihmistyypit esiin, niin...

Miten on nämä ihmiset jotka ihastuvat, rakastuvat, alkavat seurustella tms. ja puhuvat tyypistä koko ajan tai jos eivät puhu niin olevat sen kanssa? Joka toinen sivulause liittyy poikaystävään! Mitä hemmettiä?! Kyllä minä ymmärrän, että on kivaa, mutta eihän se voi koko elämääsi viedä, eihän?

Tunnen myös ihmistyypin joka mollaa minun tykkäämisiäni. Olen outo, koska seuraan Ruotsin kuningasperhettä, koska eihän siinä ole mitään järkeä! Katsomme Oprahia, sanon hänen olevan niin siisti tyyppi ja seuraavassa lauseessa tyyppi sanoo Oprahia teennäiseksi idiootiksi?!?! Tietty musiikkityyli on kuraa ja miten minä voinkaan kuunnella sitä? Makuasioista voi keskustella, mutta toisen tykkäämisiä ei mollata!!!!

Lisäksi minua ärsyttää ihmiset, jotka ottavat kaiken henkilökohtaisesti, ovat aina myöhässä tai lupaavat soittaa mutta eivät soita ja niin edelleen. ARGH, ehkä tämä ärsytys ja latistunut fiilis sekä loukkaantuminen johtuu hormoneista. Tai sitten minulla on vain ominaisuutena kerätä paskoja ihmisiä ympärille, nimimerkki Ensi Viikon Keskustelua Odotellessa.

No, tänään on kuitenkin ollut ihan mukavaa. Koulun jälkeen menin Vantaalle moikkaamaan poikia, tätiä ja hakemaan serkkua yökylään. Pienen töyssyn jälkeen lähdettiin ja serkku viettää nyt Brändeliini-leffailtaa palaneiden poppareiden hajun keskellä. Käsi sydämmellä: serkku oli se, joka halusi katsoa "Yes Man" ja "New York, I love you"-leffat. Hän ei vain tajua(!!), että niissä on pienissä rooleissa yksi ja sama mies joka on myös jääkaapin ovessa. Pitäisikö näyttää vielä Kankkunen ja sitten antaa tytön tehdä päässälaskuja, että tietyissä kohtaa sanoin: "SHHH, mä katon leffaa!"?

Hyvää perjantaita!

PS. Edellisen merkinnän mukaan en siis ollut ainoa hullu laatuaan. ;D