Äiti: "No, joko jännittää illan finaali?!"
Birdie: "NoJOO! Ihan kauheasti. Meinas eilen itku tulla."
Äiti: "Meinaatko, että Andreas voittaa?"
Birdie: "No totta kai! Kyllä siihen voi luottaa."
Äiti: "No, laittelen viestiä sitten finaalin jälkeen."

Mistä tietää, että on kesä? Siitä, että äiti ja minä puhumme yleisurheilusta. Niin ja siitä, että taivaalla lentelee kuumailmapalloja. 

Haluaisin karsia kaikki turhat tavarat pois. Tuntuu, että kaapit, pöydät, hyllyt ja lattiat pursuilevat kaikkea turhaa. Vaatekaapissa on vuoden aikana ostettuja vaatteita ihan kamalasti. Haluaisin olla sellainen, joka ostaa kalliimpaa, mutta laadukasta. Sorrun liian usein "ihana paita - vain kolme euroa!"-ostoksiin ja pian paidassa on pieni reikä pesun jäljiltä tai sitten tipautan siihen suklaata ja toivon auringon haalistavan tahran pois... 

Oma tyyli muotoutuu vähitellen ja yhtäkkiä sen tajuaa olevan valmis - melkein. Inhoan kompromisseja ja olen henkeen ja vereen JOKO TAI-ihminen. Siksi en sulata sitä, että rakastan mustavalkoisia yksinkertaisia vaatteita lisäyksellä paljetteja SEKÄ Victorian häihin ostamaani röyhelömekkoa. Tai alennuksesta ostamaani tyllimekkoa. Tai suklaalla tahraamaani narumekkoa. En voi olla SEKÄ ETTÄ-ihminen pukeutumisessa! 

Tänään rakastuin reppuun, mutta en näe itseäni reppu selässä. Tai reppuselässä, hehe. Olkalaukku sen olla pitää! Valitettavasti... Tilasin ruoaksi pizzaa ja ruokajuomana toimii Sprite. Kello alkaa olla pelottavasti niin paljon, että jalkojen suonia alkaa vetää. Keihäsfinaalin aika siis... Tässä sitä tuntee elävänsä! 

Kiirehdytin Arinaa tekemään mieslistan, jonka teen itsekin... huomenna. Muuten siihen tulisi tänään ominaisuuksiksi "norjalainen", "olympiavoittaja" sekä "paras".