Joskus on hyvä vetää kaikki ihan rajoille ja jatkaa siitä sitten. Meinaan vain, että olen valvonut perjantai-aamusta tähän hetkeen. Kroppa huutaa hoosiannaa ja aivot ovat puuroa. Silmät näkee sitä ja tätä.. Okei, nukuin pienet päikkärit viiden aikaan, mutta ne todella olivat pienet. Onnistuin siinä jotenkin puhelimeni mukaan vastata puhelimeen, mutta Charlotten mukaan en vastannut... Ja kaikki tämä tapahtui minun nukkuessa. Haha. Nyt on saunottu ja käyty kaupassa.. Kohta soittelen yhden ystäväpuhelun ja sen jälkeen kutsuu höyhensaaret. Long time, no see.
Tunsin itseni vähän hölmöksi, koska muiden herättyä halusin heidät vain pois täältä. Kämpässä oli tyhjiä kaljapulloja ja laseja.. Minä olin töttöröö ja nukkumaton. Halusin pesemään pyykkiä ja keräämään parvekkeellakin olevat tölkit. Minua pyydettiin kaupungillekin ostoksille, mutta kieltäydyin. Häädin kyllä viimeisen vieraan sillä, että sanoin lähteväni kaupungille edellä mainitun pyytäjän kanssa... Sen jälkeen siivosin enimmät, keräsin pullot ja lähdin ihan kickseissä Prismaan. Takuuvarma pikkuvanhuuden merkki: Prisma-reissut ovat juhlaa. Tai sitten se johtui siitä, että tilille oli viimeinkin ilmestynyt rahaa sen verran, että ei tarvinnut ihan joka senttiä laskea. "Turhat" ostokset olivat tänään neljän euron kajaali (vaaleansininen) sekä tarjouksessa ollut naistenlehti. Kyllä, tiedän. Lehdet ovat ongelmani.
Viini muuten saa ihmiset syvälliseksi. Istuin koko yön parvekkeella ystävän kanssa juttelemassa sekä enimmäkseen nauramassa. Jossain vaiheessa lähdimme jopa etsimään auki olevaa paikkaa, josta saisi ruokaa. Ei sellaista löytynyt. Kävelimme kuusi kilometria lintujen laulaessa. Istahdimme paluumatkalla aidalle ja yhtäkkiä - monen tunnin jälkeen - sain kysymyksen: "Mitä sulle kuuluu?" Tirskahdin ja sain vastauksen: "Oikeesti?" Miksi tuo kysmys tuntuu maailman hankalimmalta? Vastasin, että vaihtelevaa. EPYstä kerroin vasta kahdeksan jälkeen, kun kävelimme ostamaan aukiolevasta kaupasta limua sekä mehujäät.
Sain muuten tuparilahjaksi ZEN-kynttilän. Arvatkaa nauroinko. Lisäksi sain pienen ja ihanan sinisen mariskoolin sekä pilottilasit. Ainakin..
Vaikka oli ihanaa, hauskaa sekä rentouttavaa... Olen kiitollinen, että nyt alkaa parin viikon tipaton. Olen myös kiitollinen tuosta sängystä tuolla makuuhuoneessa ja siellä olevista puhtaista (tänään auringossa kuivuneista!) petivaatteista. Ahh. Nyt banaanisuklaajäätelön ja sen puhelun kimppuun!
Vi ses.
lauantai, 15. toukokuu 2010
Kommentit