Usko, toivo ja rakkaus. Yleensä sanotaan, että suurin niistä on rakkaus. Itse sanon, että suurin niistä on toivo. Toivoa on aina.

Eilen mainitsin, että minun piti kirjoittaa uskosta johonkin suurempaan. Lupaan kirjoittaa siitä lähiaikoina. Minun täytyy ensin jäsentää ajatukset päässäni sujuviksi.

Vietin tänään aamupäivän, josta olen haaveillut monet kerrat. Kävelin aurinkoisessa keskustassa ja kävin Stockmannin Herkussa ruokaostoksilla. Sen jälkeen kävin polilla ja tulin kotiin syömään tomaattikeittoa ja lukemaan kirjaa. Nukahdin 1,5 tunniksi ja nyt olen ollut hereillä saman mokoman.

Kaupungilla oli mukavaa. Olo oli rentoutunut, vaikka vilkuilin koko ajan kelloa. "Mun täytyy olla siellä 11:45.." Menin kirjastoon ja rakastuin siihen jälleen. SE kirjaston on OIKEA kirjasto. Sellainen vanha talo ja monta kerrosta. Nykyään kirjastojen virkoja toimittaa kauppakeskuksissa olevat uutuuttaan hohtavat tila-ihmeet, joten vanhoja tunnelmallisia kirjastoja on harvassa. Ensikosketukseni kirjastoon olen saanut kotikaupungissani ja se kirjasto oli kuuluisan arkkitehdin suunnittelema, sellainen postmoderni taideteos.

Kaupungilla tuli myös mieleen.. Kiinnostaisiko teitä juttusarja minulle rakkaista Helsinki-paikoista? Kahvilat, kirjastot, nähtävyydet? Pidän itseäni (iso ego iso ego) aika Helsinki-asiantuntijana (eräs paljasjalkainen ystäväni tunnusti minulle eilen, että ei ole ikinä käynyt Eirassa, niin, minä olen viettänyt siellä aikaa enemmän kuin Linnanmäellä ja olen sentään kotoisin ihan muualta ja asunut täällä vasta 8 vuotta), joten voisin esitellä vähän erikoisempiakin paikkoja? Mitä sanotte?

Niin... Kirjastot. Siellä koen jotain rauhaa. Siellä on niin hiljaista ja tuoksuu aina samalle: kirjoille. Tuhansia kirjoja odottaa lukijaansa. Joka kerta kuljen hyllyjä niska vinossa ja pysähtelen tiettyjen kirjainten kohdalla. Kirjasto on turva.

Olo on väsynyt ja alakuloinen, mutta tunnen oloni tänään jotenkin toiveikkaaksi. Totesin myös, että voin lähteä Helsingistä, mutta Helsinki ei lähde minusta. Tarkoittaa, että jos muutan keskelle Lappia (Kuusamoa), niin seiniäni koristaa kuvat Helsingistä ja käyn täällä vähintään kerran kuussa päiväreissulla ostamassa Stockalta kofeiinitonta kahvia ja jotain muuta luksusta.