Ihanaa maaliskuuta ihmiset! Tai no, ihanaa ja ihanaa... Itse välttelen kaikin voimin flunssaa ja ulkona sataa räntää sekä jotkut tytöt huutavat "Kulta, kulta! Se venäläinen otti mua kädestä!" What?! Koska olen kauhean utelias, niin sammutin kämpästäni valot ja juoksin kurkkimaan verhojen raosta. Jepjep, mummo jo syntyessään - Birdie.

Jäin tänään (taas!) kotiin, koska oli todella huono olo aamulla. Kurkussa oli kaktus ja päässä jyräsi jokin... pora. Menin nukkumaan illalla kahdentoista kieppeillä ja heräsin yhdeksältä tuohon oloon. Sitten valvoin yhteentoista ja heräsin puoli neljä... SIIS puoli neljä! Aloin keilailla vähän nukkumisiani ja taidanpa jutella psyk.polilla ensi kerralla vähän tästä. Nukkuminenhan on kivaa, mutta jos kroppa vaatii yli kahdentoista tunnin yöunia... Jotain on pielessä. Syytän tuota pientä purkkia tuolla hyllyn päällä. Toisaalta jos sitä nukkuu 15 tuntia vuorokaudessa, niin jää huomattavasti vähemmän aikaa olla veemäinen, katkera menneisyydestä (kyllä, olen edelleen vihainen siitä keskustelusta) tai muuten masentunut. Enkä ehtisi haikailla keidenkään turhien perään, en ehtisi syömään karkkia tai murehtimaan siivoamista. Hain äsken vetää keittiöstä ja lattialle oli pullopussista tippunut lonkerotölkki... Tuli lievä spurguolo, koska potkaisin vain sen takaisin pussiinsa. Jouduin kieltämään erästä tulemasta kylään, koska tiskiallas on jälleen täynnä ja hiukseni sojottavat jokaiseen ilmansuuntaan.

Tiedättehän, että joskus tulee sellainen elokuvamainen hetki? Kävelee kadulla ja sinulla on ostoskassit täynnä ihania vaatteita... Istut kahvilassa kahvin kanssa ja katsot ohikulkevia ratikoita... Juokset vesisateessa ystävän kanssa... Koin eilen sellaisen Pasilan aseman bussipysäkillä. Romanttinen paikka, eikö totta. Seisoin odottamassa bussia. Se oli mainos + musiikki + kaukojuna. Teki mieli nostaa kädet ilmaan ja alkaa laulamaan. Huutaa kaikille: "KAIKKI MUKAAN! You know the song!" En sitten tehnyt sitä. Ääneni ei olisi kestänyt ja muiden korvat eivät kestäisi koskaan. Sen sijaan taputtelin kengilläni maahan sydämen.

Olen jättämässä hiljaisia hyvästejä kauppani rumilushottikselle. Se ei todellakaan ole hyvännäköinen! Nostelee kasvot punottaen ja hiukset geelisinä Jaffa-appelsiineja tarjoukseen. Hyi. Kävin lauantaina muina naisina kaupassa ja en edes katsonut siihen suuntaan. Vajosin takkiini ja hoin mielessäni: "Ei se huomaa, älä katso, älä katso.." Kärräsi jotain päärynöitä, perkele.

Nyt on viikko yhdeksän ja voin ehkä viikonloppuna kertoa teille suuremmin jotain alkukesään liittyvää... Hihhih.

Tällä viikolla lupaan...
- siivota asuntoni huone (kylppäri, makkari/olkkari, keittö) kerrallaan ottamatta turhaa stressiä
- kirjoittaa teille vaatteista ja kuvata uusia löytöjä (paljettiliivi!!!)
- etten tule kuumeeseen
- käydä ostamassa halpoja meikkejä Sokokselta ja halpaa hiusväriä Anttilasta


Olenko muuten ainoa maailmassa, jonka mielestä Suojelusenkeli-virsi on yksi maailman kauneimmista? "Maan korvessa kulkevi lapsosen tie..."? Niin ja eilisen kuvamuokkauksen jälkeen totesin, että alan muokkaamaan niitä useammin, hahahha, kärsikää!