Näin toissayönä unta, että Ellun ja minun juhlissa oli ongelmia. Tänään heräsin viestiin klo 7:30 ja ongelmia totisesti oli. Muutaman tunnin nukuttuani ja pähkäiltyäni totesin, että ihan sama ja päätin vetää kunnon diipadaat tänään illalla lonkeron voimin! Ellu totta kai menossa mukana, biiiiiiileeeeet!

En tiedä mikä juhlimisessa on hauskinta. Se odotus, ne juhlat vai se seuraavana päivänä muistelu. Itse ainakin olen saanut ihan hysteerisiä naurukohtauksia ENNEN juhlien alkua. Suunnittelu on myös yksi mahtavimmista. Nämä juhlat olivt hyvin suunniteltu, mutta yksi osatekijä meni persiilleen. Hyvin suunniteltu epäonnistuu tavalla tai toisella AINA. Spontaanit juhlat onnistuvat yleensä aina, koska ei ole mitään odotuksia.

Meillä on Ellun kanssa vihko, johon kirjoitetaan kaikkia juttuja pitkin iltoja. Niiden lukeminen seuraavana päivänä on ihan huippua. "Mitä tässä lukee?! Mitä tohon on tippunu?!"

Tänään juhlitaan:
- Suomen olympiamenestystä
- hiihtolomaa
- miehiä
- ystävyyttä
- kusipäitä
- elämää

Tänään aion laittaa tukan pystyyn, ihan överit meikit, mekko päälle ja lonkerot kumpaankin käteen!