Seitsemän päivän sisään olen viettänyt kaksi päivää kotona syöden pizzaa ja katsoen leffoja. Ensimmäisellä kerralla oli huono olo ja toisella päätä vain särki. Hmm.

Eilen lauloin ja tanssin julkisesti (okei, kolmen henkilön nähden) ja nautin siitä. Ääni oli lähteä, mutta sekin oli vain huvittavaa. Puhuin kolmeen asti yöllä miehistä. Keskustelin ystäväni kanssa hänen miehestään, mutta puhuin myös Blondista imperfektissä. Tämä ystävä jaksaa ihmetellä, että miten pääsin  ZENiin. En minä rehellisesti sanottuna tiedä itsekään. Kaikki loppuu aikanaan? En tiedä. Nyt kuitenkin tuntuu siltä, että pitää vain saada suljettua kaikki ovet. Tuntuu hauskalta puhua tyypistä, vääntää vitsiä omasta käytöksestä. Ystävä tajusin hyvin kun selitin, että tuntuu epätodelliselta omat ajatukset ja käytös pari kuukautta sitten. "Siis... Mä oon ollu ihastunu TOHON?!"

Ystävä hyppäsi bussiin yhden aikaan ja siitä on siis 10 tuntia. Olen käynyt kaupassa, syönyt, katsonut kaksi leffaa ja sitten olenkin matkustanut henkisesti Syntymäkaupunkiin. On siis ollut hauskaa. Pitäisi tehdäkin tässä jokin kerta lista (jälleen) niistä sanoista joita pitää alkaa käyttämään härnätäkseen kavereita.

Makasin viisi minuuttia myös paikallani ajattelemassa miestä, jota en ole ajatellutkaan vähään aikaan. Ai niin! Ja luin blogeja. Törmäsin yhteen, jossa kaksikymppiset naiset ihkuttivat paria julkkismiestä. Siis vielä pahemmin kuin minä. Eikä se itse asiassa ollut niin hämärää, hauskaa vain. Itselläni ei vain mies pysy yhdessä. Ne ovat kuin lempivaatteita. Käytän niitä kausittain ja sitten heitän kaappiin. En unohda, otan vain toisen vaatteen käyttöön ja jossain vaiheessa vaihdan jälleen vaatetta. Ymmättehän? Jokainen mies myös korostaa jotain puolta itsessäni. Tämä on samalla identiteettikriisiä että miestennielemistä. BUHAHA. Tosin en usko, että kukaan kärsii jos kuolaan viikon Vince Vaughnia ja sitten perään viikon pari Kurt Cobainia. Vähänkö mahtavaa muuten, että joulukalenterin jälkeen voin alkaa pudottaa miesteni sukunimet pois.

Mitä se kertoo muuten, että olen viikon sisällä kolmesti kuunnellut Samuli Edelmannia ihan kickseissä?  "Avaruus on suuri ja mittaamaton", Samuli WTF?!

Puhuin äidin kanssa kesken pikkujoulujen miesmaustani. Kaikki muu kuulemma menee, paitsi prinssi CP ei ole ihan tyyliseni. Myöhemmin äiti vielä soitti ja kertoi innoissaan uutisen nykyisestä unelmavävystään. Ehkä minä senkin nimen paljastan...

Aika on mennyt todella nopeasti. Minun piti nukkua päiväunetkin ja käydä suihkussa. Äidille piti laittaa viestiä... No, kello on puoli kaksitoista ja kello soi yhdeksältä. Pitäisi olla aktiivinen huomenna. Leipoa, vähän siivota ja tehdä koulujuttujakin. KAKSI PÄIVÄÄ LOMAAN, JEE! Sitä ennen täytyy ostaa vielä parit lahjat, käydä kirjastosta rohmuamassa kasa kirjoja.... Kohta iskee stressi!!

Yksi juttu on ihmeellinen. Inhoan itseäni tällä hetkellä aivan tajuttomasti.

Peace,

HKK Birdie