Pitäisiköhän täälläkin aloittaa joku joulukalenterimainen hommeli, kun jotkut ovat keksineet sellasista omiin blogeihinsa ja omaa joulukalenteria en ole ostanut. Onko se sitten niin, että on liian vanha avaamaan luukkuja kun ei edes löydä mieleistään kalenteria ja on nähnyt kymmenen kertaa ne pahvilta maistuvat suklaapalat, joissa on jokun enkeli tai pipari?

Niin. Eli joulukalenteri teille ihanille (ja itselleni)? Joulukalenteri. No, kalenterista tulee mieleen mieskalenteri, mutta se voisi olla liian... Äh. Olisiko sellainen, että listaan jouluaattoon asti ihmisiä, jotka ovat omasta mielestäni mahtavia? Muusikkoja, kirjoittajia ja muita ihmisiä, jotka ovat lahjakkaita ja cooleja? Sanokaa jos idea on ihan perseestä, niin keksin jotain ihan muuta. Mutta tsekatkaas alla olevaa merkintää, siinä on meillä kalenterin ensimmäinen luukku auki ja ihminen ulkona!

Piti eilen kirjoittaa, mutta se sitten jäi. Ystävälläni oli kriisinpoikasta parisuhteeseen liittyen. Ja mistäpä minä en tietäisikään niin paljoa kuin parisuhteista, heh. Sain kerrottua kerrankin, että minusta on kauhea katsoa hänen kärsimystään.

Niin ja kyllä! Olen edelleen flunssassa! Kuumetta ei ole vielä noussut, mutta sitä odotellessa.... Pää painaa tonnin ja olen harrastanut kirjojen (tai kirjan) lukemista viime aikoina monta monta tuntia.

Mikä oli viimeisin kirja, joka tuntui hyvyydellään ajaa teidät hulluuteen? Luen nyt yhtä kirjaa ja se on tappavan hyvä! Ainoa huono juttu siinä on se, että kun luen tuon osan niin jäljelle jää vielä yksi. Sitten koko sarja loppuu ja mitäs sitten?!

Minulla on kuulkaa mahtavia juttuja mielessä, joista täytyisi kirjoittaa. En vain ikinä MUISTA/JAKSA kirjoittaa niistä tänne sitten. Meinaan aina alkaa purkautumaan jostain aiheesta jonkun ihanan blogin kommenttilaatikkoon, mutta sitten päädyn kirjoittamaan siitä tänne. Sitähän ei sitten ikinä tapahdu, koska tulee kiire esim. googlailla jotain miestä tai vastaavaa. Huoh.

Erään kanssa olen kuitenkin keskustellut kommenttilaatikoissa satujen antifeministisestä näkemyksestä. Siitä, että prinsessat vain istuvat torneissa odotamassa prinssien saapumista pelastamaan heidät.

Feministi-käsite on ehkä liian raju kuvatakseen minun suhtautumista tähän.. Arkifeministi pätee. Minua nolotti pari kertaa mennä limupullon kanssa Tädin miehen luo ja pyytää tätä avaamaan se, koska pullo ei vain meinannut aueta. Sihh vain ja pullo oli auki! Tämä naispappeushomma on ihan hassu. Sain tietää vasta pari vuotta sitten, että naispappeja ei ole ihan oikeasti Suomessa ollut kuin 80-luvulta asti. Meillä on maailman ensimmäisiä naispresidenttejä ja olen huolissani siitä, että mitä sitten kun ei enää olekaan. Silloin kun suunnittelin perheen perustamista, päätin että minun lapseni isä jää sitten hoitovapaalla hoitamaan lastamme ja minä menen töihin.

Jos minä olisin jokin prinsessa juuttuisin jonnekin torniin niin, että prinssin tulisi pelastaa minut. Ensinnäkin yrittäisin varmaan itse päästä sieltä pois kaikin neuvoin. Soittaisin kavereille, että onko ne lähistöllä ja itkisin vähän äidille puhelimessa. Lopuksi myöntyisin, että prinssiähän tässä tarvitsee ja soittaisin huulta purren prinssin paikalle. Siinä odotellessa näpyttelisin blogiin uutta päivitystä, jonka otsikko olisi jotain tosi ironista.

Viisi parasta tapaa kuluttaa aikaa kokeessa (näin koeviikon kunniaksi)
1. Tee sitä koetta (ei suositeltavaa).
2. Katso kelloa ja yritä siitä sitten arvuutella, että paljonko se on. Istut nimittäin ihan kellon alla, joten ison viisarin sijaintia on vähän hankala hahmottaa.
3. Rasvaa huulia.
4. Mulkoile pahasti jos joku esimerkiksi yskii koko ajan.
5. Tuijota opettajaa ja seuraa hänen tekemisiään.