Jos saisin poistaa yhden tunteen itseltäni, niin se olisi mustasukkaisuus. Mustiksena oleminen on ihan kauheaa, vaikka mitään syytä ei olisikaan. Ja minä kun olen todella todella taipuvainen mustasukkaisuuteen. Olen mustasukkainen kavereistani, ystävistäni, ihastuksista, idoleista, bändeistä, kirjoista, elokuvista, tv-sarjoista, kaupoista, hiusväreistä... Saatan olla jopa ihan joistain randomeistakin, joita ehkä näen vain silloin tällöin esim. koulussa. Ihan hullua!

Toisaalta mustasukkaisuus kertoo, että pelkää menettävänsä jotain tärkeää. Mutta tänäänkin olin iltapäivällä järkyttävän mustasukkainen. Niin mustasukkainen, että päätin huomenna leipoa pullaa (ja purkaa aggressiot vaivatessa taikinaa). Paria tuntia aikaisemmin olin yrittänyt listata plussia ja miinuksia pääsemättä mihinkään lopputulokseen. Paitsi että miinuksia oli helpompi keksiä, koska olen todella huono ilmaisemaan syitä tykkäämiselle. Miksi Bestis on bestikseni, ihan kauhea kysymys. Vielä kauheampi on lajitella syitä, että miksi joku tietty ihminen saa sydämen heittämään ja kaikkea muuta tyhmää.

Listaa tein siksi, että minulla on pakkomielle listoihin. Ja listaa tein siitä, johon minulla ei ole pakkomiellettä. Hahhah.

En ole kertonutkaan, mutta minulla ja Ellulla on perjantaina bileet! Ihan kuulkaa kunnon bileet, ei mitään teetä ja terapiaa! Fab Five toimikin "diilerinä" tänään käydessään kylässä. Eihän se kauaa ehtinyt olla, koska niillä on poikaystävän kanssa jotain ja ne yrittää setviä sitä jne. Mutta FF lupasi tehdä pian comebackin ja olla aamusta iltaan - tai illasta aamuun, kuten hän sen ilmaisi ja hyppäsi liikkuvaan kulkuneuvoon(, joka oli pysähtyneenä silloin). Kuitenkin... Ellu on käymässä "ulkomailla" ja perjantaina onkin bileet ja uujee. Odotan innolla.

Jaottelen ihmiset muuten oudosti eri osiin ja rooleihin.  Äidin kanssa, esimerkiksi. Oli minun äiti ja sitten humalainen äiti. Sitten itseni kanssa on se tyttö, joka ei kerro mitään ja sitten se joka puhuu (nykyminä). On  myös tummahiuksinen minä ja vaaleahiuksinen minä. Uskon siihen, että ei-puhuvaa minää ei enää ole, vaan on ihan uusi ihminen. Ja silti uskon että ehkä jossain ulottuvuudessa se minä elelee. Lempiajatukseni on aina matkata edelliseen vuoteen. Esim. nyt matkaisin historian tunnille ja istuisin vanhan minän viereen tyhjälle paikalle:

"Kuules... Kato tonne oikealle. Siellä on toi pystynenänen poika. Just se blondi siellä, joo. Se tulee aiheuttamaan sulle ongelmia. HAHAHAHAHAH, nauti vielä kun voit, HAHAHAHAHAH!!!!"

Lempiaikamatkailukohteeni on kuitenkin kasari. Tai ysärin alku. Ehkä 2-5 vuotta ennen syntymääni. Silloin olisi tarvittu minua ja supervoimiani. Tooosin jos olisin elänyt 80-luvulla olisin seurustellut kyseenalaisen suomalaisen(!!!) muusikon kanssa ja tällä hetkellä olisin varmaan kuollut, koska olisin käyttänyt huumeita. HMM, positiivista.

Tämän tekstin kirjoittamiseen meni ihan ylikauan. Kaksi tuntia. Johtunee jubailusta mm. Mirandan kanssa ja googlailusta. Keksin myös hienon aiheen runolle. Luin yksi ilta vanhoja runojani ja ne on aika kivoja, täytyy sanoa. Nyt kuitenkin minua odottaa kasa kirjoja ja ihana ihana sänky, josta tarvitsee nousta vasta joskus kun itseä huvittaa.