Hmm, mistähän tuokin otsikko tuli. Joka tapauksessa. Olen tehnyt tänään suomalaista perinneruokaa, joka on maineeltaan haastava tehdä. Katinkontit, tein juuri toista kertaa tässä asunnossa. Juuri nyt lusikoin silloin tällöin Pirkan Suklaaviettelys-jäätelöä suuhuni. Nam, sanon.

Bussissa, jälleen, tajusin jotain. Että tahdolla on painoa tunteiden lopettamisessa. Olenhan monesti tännekin valittanut, että haluan lopettaa tykkäämisen ja sitten olen taas sortunut huokailemaan. No, tänään tajusin sen loppuvan. Huokailun siis. Bestis on sanonut kerran minulle: "Sä oot sellanen, että kun jotain päätät, niin se myös sitten pitää". Eli olen itsepäinen. Tai ittepäinen, kuten tykkään sanoa. En sentään päässilmänen, mutta se onkin eri juttu se. Ja siis monet monet monet ihmisethän joutuvat lopettaa tykkäämisen, jos vaikka tuleekin ero. Miksen minä siihen pystyisi? Tänäänkin vedin kolmatta päivää niin zeninä, että. Jos meinaa tulla jokin hairahdus, niin hus pois vain se ajatus. Tukihenkilökin sanoi (sarkastisesti kylläkin), että minusta huokuu ihmeellistä valoa. Se on tämä zenläisyys, people.

Minulla meinasi tänään mennä hermot, joten tein oharit Myyjälle, Maajussille, kai Tupla-Ceelle ja eräälle ryhmäläisellemme. Sanoin, että menen vessaan. Niin meninkin, mutta sitten en enää palannut heidän luokseen. Se on niin outoa, että joku ihminen on oikeasti niin hauska ja mahtava, mutta joskus ei vaan jaksa ja tekisi mieli läpsäistä. Niinpä sitten hakeuduin pirteään seuraan ja juttelin sekä kuuntelin puoli tuntia. Omassa gängissäni olisin heittänyt vain huonoa läppää ja ollut syömättä. No, niin olin nytkin, mutta...

Olen tässä erään ihmisen kanssa suunnitellut hienoa tulevaisuutta. Eli burnout ja sitten taiteilijaksi. Minulta kysyttiin hiljattain, että missä haluan olla viidentoista vuoden päästä. Näin sen selkeästi.
Kuitenkin kaikista ihanin olisi elää kirjailijan elämään. Herätä joskus kahdeksan yhdeksän aikaan. Sitten söisi aamupalan ja lukisi lehden. Kävisi kaupassa ja alkaisi kirjoittaa.  Neljältä voisi lopettaa ja syödä tai käydä kaupungilla. Illalla voisi vielä tehdä töitä tunnin pari. Ihanaa olisi kyllä myös ne haastattelut ja kohtaamiset kirjamessuilla yms! Rakastan vastata kysymyksiin, jotka koskee MINUA. Olen vähän itsekeskeinen, mutta ei se haittaa. Olen sitä vain yksikseni. Eli jos ikinä joku haluaa kysyä jotain, niin vastaan erittäin mielelläni.

Kivaa keskiviikkoa kaikille - KKK.