Sekosin.

Olin sulkenut koneen ja päättänyt pyhittää loppuillan lehdilleni, joita olen tässä kuukauden sisällä ostanut. Niin ja parille kuvastolle, jotka olen tilannut (ilmaiseksi).
Luin kymmenen sivua omalla nimelläni tullutta (ensimmäinen laatuaan!!!!!) Trendiä ja nousin lattialta. Menin siivouskomerolle ja kohta paiskoin kenkiä pitkin olohuone/makuuhuoneen lattiaa. Kohta ne olivat kahdessa rivissä edessäni.
Jaa, paljonko niitä on? 20 paria. Omistan neljäkymmentä kenkää. Facebookissa kiertää kysely, jonka on täyttänyt muutama ystäväni. Siellä kysytään, että montako kenkää omistat. Keskiarvo-vastaus on varmaankin 3,5 paria. Ja minulla on 5,7 kertaa enemmän kenkiä! Mitä ihmettä?!
Syytän tästä äitiä, joka on vähän kenkähullu. Meillä on aina satsattu kenkiin, vaikka rahaa ei koskaan ole ollut liikaa. Satanen on liikaa, mutta viisikymppiä on kohtalainen hinta kengistä. Satanen kengistä taas ei ole mitään tädilleni. Hänen kenkänsä, ah.. Onneksi meillä on samankokoinen jalka. Ai niin! Onhan minulla vielä yhdet kengät, mutta ne eivät ole tässä. Ne ovat tädiltä saadut hopeiset korkokengät. New Yorkista ostetut. Kauniit kuin kivet.

Minkälaisia kenkiä minulla on?
Ensimmäisestä palkasta ostetut punaiset Converset, joista haaveilin 3 vuotta.
Vaaleanpunaiset (kauheat, kauheat) feikki-Crocksit.
Mustat open toe-korkokengät.
Mustat kapeakärkiset korkkarit.
Valkoiset sandaalikorkokengät.
Skeittikengät.
Ihanat mustat nilkkurit, jotka kaipaa vahausta.
Punaiset "silkkiset" painitossut.
Valkoiset läpyskät.
Vetoketjulliset kiilakorko nilkkurit.
Mustatvetoketjut talvikengät.
Punaiset nauhalliset talvikengät.
Mustat nauhalliset talvikengät.
Punavalkoiset urheilulliset kengät (alan käyttää juostessa).
Ihanat valkoiset varvastossut, jossa punaisia "timantteja".
Ruskeat nahkaballeriinat.
Punavalkoiset läpyskät.
Kukalliset kumisaappaat, homeessa.
Ja ne hopeiset superkorkokengät.
Turkoosit halpis varvastossut.

Syksyn tullessa aion pölliä äidiltä ihanat mustat saappaat, joissa on solki sivussa ja vetoketju sisäreidessä(hmm, ymmärrätte varmaan?). Näen itseni ne jalassa, mustat legginsit päällä ja hmm, joku ihana tunika päällä. Tulen niin iskemään jokaisen haluamani miehen.

Laskin tänään suihkussa, että käytän suihkusaippuaa, shampoota, kahta eri hoitoainetta, hammastahnaa, kasvojenpuhdistusainetta, vartalovoidetta, muotovaahtoa, dödöä ja ajottain jotain finnintappajaa kun käyn suihkussa. Mikä määrä kemikaaleja! Aamuisin menee hammastahna, dödö, vartalovoide, hiuslakka, joskus hiusvaha, meikit... Illalla silmämeikinpoistoaine. Kasvorasva olisi suositeltavaa, mutta kasvoni pärjäävät hyvin ilmankin. Huulurasva on ainainen must! Hajuvedestä olen haaveillut muutaman päivän... Mutta eniten haaveilen siitä, että saisin ostaa KAIKKI tuotteet uudestaan. Eli minulla ei olisi yhtään mitään kemikaaleja. Ja mielellään "rajaton" budjetti. Ei, en halua mitään Diorin tuotteita, mutta nopeasti sitä saa satasen kulumaan ja nykyisellä budjetilla se ei ihan onnistu.

Lattiassani näyttää olevan lommo. Se kohta, mihin aina hakkaan päätäni?

Olen ollut kohta kolme vuotta legginsien fani. Käytin niitä sukkahousujen siasta mekkojen ja hameiden kanssa. Keväällä ostin kympillä mustat trikoolegginsit ja nykyään en muita käytäkään! Omistan kahdet, joten niitä voi vaihdella puhtauden ja hygieenisyyden ylläpitämiseksi. Lähiaikoina suunnittelen ostavani ainakin yhdet lisää. Nämä ovat vain jotain maailman parasta! Yhtenä päivänä kesäkuussa totesin, etten ollut käyttänyt farkkuja kahteen ja puoleen viikkoon! Siis MINÄ! Tyttö, jolle täydelliset pillifarkut oli suuri unelma ja farkut vakioasuste. Ensimmäisenä koulupäivänä ahdisti, koska piti laittaa farkut ja äääää se ruma tutorpaita. Jos ennen haaveilin pillifarkuista, mistä nyt? Kaapillisesta erilaisia trikoolegginsejä! Punaisia, mustia, kiiltäviä, violetteja! Kaikenlaisia! Niin ja kauhea kasa tietysti tunikoita, joita kaappi kyllä alkaa ihan kiitettävästi jo olla täynnä. Elokuun alussa totesin, että tyylini on vuodessa muuttunut ja tykkään kyllä ihan hirveästi. Mekot ja hameet, tunikat ja legginsit. AH! Farkuille olen sanonut hei hei, koska ne ahdistaa. Ei niissä voi hyppiä tai venytellä!

Mutta ah autuutta, oli ihana purkaa nämä hömpät tekstiksi. Pakkaan kenkäni takaisin laatikkoihin (imurin laatikko ja yksi musta Ikea-laatikko. Käyttökengät (3-5 paria) menee eteiseen skeittilaudan päälle) ja jatkan Trendin lukemista.

PS. Kuuntelin ennen sekoamista Madonnaa ja se nainen on IDOLI! Siitä lisää joku toinen kerta...