Näin viime yönä unta, että olin treffeillä. Tai siis päädyin niille treffeille kesken koulupäivän tai jotain. Olimme katsomassa Muumit-elokuvaa(???!!!) tiedätte-kyllä-kenen kanssa ja minä sitten aloin pillittää, koska se oli niin surullinen. Hän sitten tarttui kädestäni ja sanoi, että ei mitään hätää. Söpöä, mutta todella outoa ja toisaalta en edes herännyt sellaisissa vaaleanpunaisissa unelmissa kuin olisi mahdollista.

Jotenkin hauskaa pitää tämä blogi "salaisena". Virallisesti olen sanonut tästä kai yhdelle. Toivottavasti vaatii kovaa salapoliisityötä saada selville, että tämä on minun blogini. Tykkään kuitenkin kirjoittaa täällä aika tarkasti kaikesta...

Huoh, tämän kirjoituksen kanssa on mennyt taas ikuisuus... Saan kuunnella miesongelmia puhelimen ja mesen välityksellä. Toinen on yllättynyt ihastumisestaan ja Ellu laittaa viestiä, että on löytänyt itselleen laivalta norjalaisen miehen, MUTTA hänellä ei ole tämän yhteystietoja. Sanoin lohduttavasti, että kohtalo teidät yhteen saattaa jos ei mikään muu. Ei se paljoa auta. Miesten aiheuttamiin "ongelmiin" ja niiden ajatteluun ei auta muiden juttujen ajattelu. Siksi minä siis juoksen. (AIJAAA????)

Huomenna siis tulee ruokavieraita ja lauantaina on reissu Vantaalle katsomaan poikia. Sekä tekemään hankintoja, köh. Mm. varapeti. Sunnuntaina ehkäpä syömään Alppiharjuun ja sittenpä maanantaina onkin bi-leet. Sunnuntai-iltana on itseasettamani deadline kirjoitukselleni. On taas mukava kirjoittaa sitä. Vaihdoin fonttia, kokoa ja riviväliä. Jos se auttaa, hehe?

Olen miettinyt, että millainen tyttöystävä olisin. Noin yleensä. Aika vaativa, heh. Itseltäni vaativa ja poikaystävältä vaativa.
Vaadin omaa tilaa ja aikaa. Taitoa puhua ja kuunnella. Toimeentulemista kavereiden kanssa, omieni ja poikaystävän. Kaikista ei tietenkään tarvitse tykätä, mutta jonkun kanssa olisi mukava tulla toimeen. On todella mälsää jos joku pitää toisesta ihan kybällä ja itse on vaan, että joojoo on se varmaan ihan mukava (sulle). Sitten olisi ihanaa jos voisi mennä kaupungille jomman kumman kummipojan sekä poikaystävän kanssa (Tekstailija ilmoitti tyyliin heti kun mainitsin kummipojat, että hän pitää lapsista. Jaa-a? Ei se yksistään kelpaa, että tykkää lapsista. Ja jotenkin ahdistavaa tuollainen. Vähän tyyliin, että beibi nyt mennään naimisiin ja sit kolmonen silmään ja lasta ulos.)

Ellun norjalainen osaa kuulemma laulaa ihanasti. Blondit hiukset ja vihreät silmät. Varmasti söpö. Ja minä en olisi sanonut noi ... yhdeksän kuukautta sitten. "Varmaan tosi ihana, mut blondit ei oo mun juttu." Nyt tuo lause laittaa hymyilyttämään ja varmasti en pystyisi nauramatta sanomaan tuota ääneen.
Yleensä minun tummahiuksisilla basisteilla on vihreät silmät. Blondeille en ole vielä kirjoittanut mitään sääntöä. Enkä tiedä, että minkä väriset silmät Blondilla on. Ei-ruskeat.
Joku varmaan ajattelee, että on toikin tyyppi kun on ihan sekaisin kun onkin ihastunut vaaleahiuksiseen.

Ei luoja. Kello on jo tie mitä ja ihmiset tavottelee minua ja tarvitsee apuani! KUKA MINUA AUTTAA??! 
Hah, no asiat on tällä hetkellä hyvin ja hymyilyttää, joten en tarvitse apua.

Öitä rakkaat.