Katossani on ötökkä. Tuijotan sitä ja jotenkin ajatukseni eksyy ihmisiin, joista pidän. Ystäviin. Olen alkanut hehkuttaa heitä, mutta en suotta. Lupasin vuoden alussa, että näytän tunteeni (positiiviset ja negatiiviset) ihmisille. Jotenkin on vain hankala halata jotain ystävää ja sanoa, että SÄ OOT IHANA. Eikö totta?
Tukihenkilö oli tänään kylässä ja sanoi jossain vaiheessa minulle: "Sä oot mun elokuu!" Sitten tulikin esiin vaaleanpunainen kamera ja näin siis olen osa hänen askarteluaan, kuukausittaista traditiotaan tai jotain. Juttelimme aikamme miehistä. On niin kiva, että vaikka ollaan ihan eri tilanteissa, niin silti voidaan vaan istua ja pälättää vuorotellen ja kumpikin tajuaa.
"Siis mä en kestä!"
"Joo, en mäkään!"
"Miehet on perseestä!"
"Ne on niin turhia!"
Kukaan ei ehkä tajuaisi näitä meidän höpinöitä, paitsi me. Ihan hyvä vaan. Tosin välillä pelkään, että saan kengästä päähän, koska hoen: "Teidän pitää puhua, koskaan ei voi puhua liikaa!" Mutta minkäs teet, se on elämänohjeeni.
Bestis laittoi tänään viestin ja soitin hänelle. Paha paikka, soitti hetken kuluttua uudelleen. Puhuin viitisen minuuttia, koska Tukihenkilö istui minua vastapäätä. Sitten kului vartti ja Bestis soitti taas. Oli mennyt ihastumaan ja näkemään ja nolaamaan itsensä erään ex-teinitähden edessä. Ja ei, tämä ei ole luokkaa Neuman. Tämä on luokkaa Kun Salkkarit Alkoi.
Onko minun ikävä Bestistä? On. sitä Bestistä, jonka minä tunnen. Ei sitä tyttöystävä-Bestistä tai koulukaveri-Bestistä. Minun Bestistä. Sitä, joka puhuu Trailerimiesäänellä ja estää minua värjäämästä hiuksiani punaisiksi. Sitä, jonka kanssa juostaan ruokalaan syömään pestokalaa, vaikka ruotsin maikka nauraa. Sitä minun on ikävä.
Miten sen sitten sanoisi hänelle... Että sä oot vähän erilainen muitten seurassa? Olen varmaan minäkin. Vai olenko?
Mirandan kanssa on tultu taas viestiteltyä. Ja Facebookailtua. Vai hmm, 150 viestiä / 2 päivää? Me terapoimme toisiamme. Hän rakastaa opettajaansa, minä erästä kanssaopiskelijaa. Rakkaus on tosin liian vahva sana, mutta kyllä te tiedätte. Olemme kumpikin ihastuneet ja pahasti. Totesimme tänään, että kesä on vain pahentanut tätä tilannetta. "Poissa silmistä, poissa mielestä" ja joo-o, lehmät lentää ja mä oon kuuluisa kirjalija. Mirandan kanssa tämä nykyviestintä tehoaa. Emme näe kovin usein, vaikka välimatka koteihimme on n. 5-8 kilmometriä. Tekstarit lentää ja Facebook laulaa.
Ärrän myyjä ei enää ärsytä. Naurattaa vain. Maajussia masentaa, mutta mekin nauramme. Sitten on Maajussin poikaystävä, eli TuplaCee. Meidän possen uusin jäsen, joka kestää vaikka miehiä haukummekin. Saan moikkailla aika monia ihmisiä nykyään... Eniten ihmetyksiä Maajussin ja Ärrän myyjän välillä aiheuttaa Tukihenkilön Tilanne, joka moikkaakin todella reippaasti. Odottelenkin Suuria Kysymyksiä Maajussin ja Myyjän suista.
"Miks toi moikkaa sua?"
"Mikä sisäpiirijuttu sulla ja Tukuhenkilöllä on?"
"Miks sä angstaat välillä?"
"Miks sä oot välillä ihan muualla ku meidän kaa?"
"Kuka mies sun mielestä on perseestä?"
Ajattelin tänään bussissa (taas), että entä jos ajatukseni olisivat kupla pääni yläpuolella? Kaikki näkisivät ne. Ihmekään sitten, että Bestman tuijottaa. Tai että Myyjä puhuu välillä outoon sävyyn minulle.
Tänään oli taas pitkät 75 minuuttia suorassa istumista. Blondin kanssa tunti siis. Lauloin päässäni: "Mitä jos sääää kuoliiisiiit pooooois? Meeeniiisiiit kaaaauuuuaaas, etkääää paaaalaaaaaiiiiis kooooooskaaaan?"
Se on ihan tyhmä. Se pukeutuu tyhmästi. Se kuuntelee tyhmää musiikkia. Paitsi muutamaa artistia, joita minäkin kuuntelen. Se kuulostaa tyhmältä puhuessaan. Se näyttää edelleen tyhmästi ylimieliseltä välillä (ja ei, en puhu nenästä, vaan ilmeestä). Sillä on tyhmiä kavereita. Sillä on liikaa tyhmiä tyttöpuolisia kavereita. Se on niin tyhmä, että jossain vaiheessa se tyhmästi tekee jotain tyhmää luultavasti liittyen johonkin tosi tyhmään muijaan ja sitten joku toinen tyhmempi (= minä) saa tyhmänä nähdä/kuulla ja sitten se tyhmempi kuolee. Ei nyt oikeasti, mutta kuitenkin. Se on tyhmä!!!
Mutta miksi minä silti tykkään siitä? Kertokaa se minulle!!!! Ne silmät on kyllä kivat. Tai ei, nekin on tyhmät.
Ei kyl oo. Kivat ne on. Kim Heroldilla on samanlaiset, mutta vähän tyhmemmät.
Kuka laskee, kuinka monta kertaa olen kirjoittanut sanan "tyhmä"? En minä. Minä menen nukkumaan.
Koska olen tyhmä.
Noei, olen ihana ja minulla on edelleen hauskaa. Nauru läpi kyynelten, vai miten se meni?
keskiviikko, 26. elokuu 2009
Kommentit