"Ootsä niin kipee ettei sun luo voi tulla kahville?"
"Emmä tiiä.. Oon mä kyl tolpillani, että jos sä et flunssaa pelkää..."
"Emmä, mullakin on flunssa. Voidaan niistää kilpaa!"
"Joo, mul on sellasii hienoi vaaleenpunasii lautasliinoja, joihin niistän."
"Mä niistän vaa vessapaperiin..."
"Mä oonki vähän fiinimpi. Keitänks mä sulle kahvit?"
"Keitä vaan, mulla kyl kestää vähän aikaa."

Ja noin tunnin päästä Fab Five istui sängyllä kadehtimassa kämppääni.
Oloni on iltaa myöten ollut outo. Se siis on ollut hyvä, ellei tukkoisuutta lasketa, mutta kuume vain nousee. Eilen olin niin kuumeellisen oloinen ja kuumetta ei ollut, mutta tänään kuumetta on ja olo ei ole sen mukainen... Ihmeellistä, mutta ei kovin normaalia!
Olin keittänyt kahvia, itselleni teetä, laittanut sipsiä ja keksiä pöydälle sekä paahdoin meille leivät. Girls gotta eat, haha. Keskustelimme angstista ja ihmisistä. Fab Five kertoi poikaystävästään Hujopista ja minä kerroin vähän omasta piiristäni.

"Miten mä nyt tällee.. En mä ikinä ala angstaamaan... Sulla on joku vaikutus!"
"Mä tykkään kuunnella ihmisiä, ku ne avautuu, hihi"
"Mäkin! .. Sä et ikinä angstaa. Mitä sulle kuuluu?", FF kysyi. Mitäs minulle. Flunssaa, pientä angstia ja Blondi.
"Miks se on niin tyhmä?" Selitin parhaani mukaan ja loppuillasta näytin kuvankin.


Jutustelumme keskeytti Hujoppi, Fab Fiven poikaystävä. FF sanoi Hujopille, että on täällä Birdien luona. Ei mitään tarkennusta, eli Hujoppi tietää minut, vaikka ei ole nähnytkään. Hassua, luulin olevani ainoa, joka kertoo ihmisille muista kavereistaan. Hujoppi pahotteli puhelimessa, että vei minun Fab Five-aikaani lähetettyäni terkkuja. Sitten Fab Five kertoi leikistäni Jaffa-keksin kanssa. Tapanani on irrottaa kaikki mahdolliset osat kaikesta ja sitten leikkiä niillä ja lopulta syödä. Jaffoista saa sen marmelaadin irti ja heiluttelin sitä ällönä Fab Fivelle tämän selittäessä uskonnoista Hujopille puhelimessa.

Sitten istuimme koneelle nauramaan puolipuoliveljillemme, jotka kumpikin ovat suomenruotsalaisia. Hauskaa, täytyy myöntää.
Kello olikin jo viimeinen bussi ja Fab Fiven täytyi lähteä. Hän missasi bussin ja mietimme, että mitäs nyt. Kaikki meinasi mennä päin honkia, koska matkakortin aika umpeutuu tänään ja bussit kulkee tyhmästi.. Kuka muuten on laatinut nuo aikataulut? Kello yhdentoista jälkeen on aika mahdotonta päästä enää mistään minnekään! Lähdin saattamaan (aika ohuissa vaatteissa, täytyy myöntää) ja olin kahdeltatoista kotona. Matkalla kotiin mietin, että olipas järkevää ja mittari näyttää varmaan miljoonaa. 38,2. Ei paha.

Täällä tuoksuu hyvälle. Poltin tuikkuja ja yksi niistä oli Tukihenkilön tuparilahja, eli tuoksuva tuikku. Ihanan tuoksuinen! Täytyy kysyä, että mistä niitä saa lisää. Tahtoo, tahtoo, tahtoo!! Muutenkin odotan talvea ja pimeitä aikoja, että saa kynttilöidä oikein kunnolla.

Kiitos muuten "parane pian"-toivotuksista. Valitettavasti en kovin hyvin noudata tätä toivotustanne. Mutta huomisesta alkaen olen kiltti tyttö!!
Huomenna olisi se psyk.poli ja olen aika varmana menossa sinne - oli kuumetta tai ei. Kaupassakin olisi pakko käydä, köh. En taida ikinä kuntoutua, jos juoksen pitkin ja poikin, mutta en voi tälle mitään. Antakaa minulle kiva mies, joka hoitaisi asiat puolestani. Mielellään sellainen blondi ja söpö.... Vihreäsilmäinen.. TAISIISEIKOSKAMULLAONLAKKO. Tummahiuksinen, jolla on ööö siniset silmät. Ellei ole Kim Herold, joka on vaaleahiuksinen ja vihreäsilmäinen ihana suomenruotsalainen. Miten muuten voi olla mahdollista, että voin tykätä niiiiiiin erilaisista miehistä?