Otsikko on lainaus Kapasiteettiyksiköltä. Viime talvena kuulin ensimmäistä kertaa bändiä (voika hip-hop-tyyppejä kutsua bändeiksi?) eräänä perjantaina kauppareissun jälkeen. Olimme olleet Viikin Prismassa epävirallisen kummitätini kanssa ja tämä sanoi:
"Nyt mun täytyy soittaa sulle yhtä bändii! Täähän ei oo yhtään mun tyylistä, mutta tää niin vaan kolahtaa ja tos on yks tosi ihana mies."
Tämän naisen kanssa jaamme aika monet hottismiehet ja ihanat kappaleet, joten jos hän sanoo, että joku on hot tai tosi hyvä, niin se on otettava silloin vakavasti.
Pimeässä perjantaissa alkoi soida Kapasiteettiyksikkö ja Pidä Kiinni.
"Sä oot kaikkea sitä
mistä mä pidän, sä oot kaikkea sitä
Mä oon kaikkea sitä
mistä sä pidät, mä oon kaikkea sitä"
Osui ja upposi. Kolahti ja kovaa. Yhdestä biisistä tuli yhtäkkiä koko levy ja emme me sitten menneetkään suoraan kotiin (heille, jonne olin jäämässä yöksi) vaan ajelimme Käpylään, Munkkiniemeen ja Espooseen... Se oli tunnetta. Seuraavalla viikolla sain postissa poltetun kopion levystä ja siitä lähtien onkin sitten hip-hopitettu Kapasiteettiyksikköä.
Toisessa kappaleessa sanotaan seuraavaa:
"Mä oon ty-ty-ty-ty-tyylikäs
Kato mun ty-ty-ty-ty-tyyliä
Kauluspaita ja farkutki pillii
Villii, mä oon aikuinen mies
Ja ty-ty-ty-ty-tyylikäs
Kato tätä ty-ty-ty-ty-tyyliä
Ou mä fiilaan ja höylään vaan"
Suunnittelin kouluun menemistä laulaen tuota ty-ty-ty-ty-tyylikäs- hommaa. Ja päässäni muutin Pidä Kiinni-biisin sanoja ja lauloin niitä TIETTYINÄ hetkinä päässä:
"Sä oot kaikkea sitä
mistä mä en pidä, sä oot kaikkea sitä
Mä oon kaikkea sitä
mistä sä et pidä, mä oon kaikkea sitä"
Muistan muutamat hetket koulun vessassa. Teki mieli itkeä, koska se yksi oli muka vaan niin söpö. Sitten nupit kaakkoon ja Kapasiteettiyksikköä korviin. Se auttoi. Vähän.
Tämä päivä ei ole ollut ihan minua varten. Tilanteesta varmaan kertoo varmasti se, että istun täällä pimeässä (no, on tuossa tuo pieni pöytälamppu) ja juon ananas-Fantaa suoraa pullosta. No, ei se oikeastaan kerro mistään mitään.
Aloitetaas melkein alusta. Tein ruokaa. Tosi erikoishyvää makaroonilaatikkoa ja sitä tehdessä nappasin muutaman palan mozzarellaa. Bestiksen tultua käymään ja meidän syödessä aloin voida pahoin. Sitten jossain vaiheessa meni vähän paremmin, mutta vessanpyttyni meinasi hajota. Se vaan lorisi vettä! Ei vetäny kunnolla vaan muka koko ajan, mutta todella todella vähän. Paniikkia ei helpottanut se, että Tekstailija kuulemma oli äidin ja tämän miehen luona ja pelkäsin, että jos soitan äidille niin se lähettää Tekstailijan tänne. Pytty korjaantui itsestään, onneksi. Sitten pannukakkujen jälkeen alkoi tuntua taas pahalta. (Hyvä idea syödä pannareita tyhjään vatsaan!) Sitten yritin näyttää netistä bestikselle Bam Margeran suomen kielen taitoa, "Ma juon paska enka tunne tuska". MUTTA netti tilttasi. Tai no, se pätkä tilttaili. Meinasi mennä hermo ja sanoin, että tämä ei ole minun päiväni.
Bestis ja minä katsoimme sitten erään leffan ja kahdeksan jälkeen bestis lähti evakkokotiinsa.
Minä istahdin lattialle ja huokaisin. Laitoin pään lattiaan ja hieroin kipeää vatsaani. Tiesin, että kohta täytyisi tiskata. Ajattelin ja taisin sanoa: "Eiks se hei Kurt olis nyt sun vuoros? Aika epäreilua, että sä vaan kummittelet ja mä tiskaan..." Sitten suljin silmät ja näin jotain. Silmät äkkiä auki ja sitten kuiskattiinkin jo: "Hemmetin Blondi". Tuli ikävä. Ihan syvältä.
Mesessä sanoin bestikselle, että tuli ikävä Blondia:
Minä: "Vähäks ryntään sen luo sit syksyllä ja halaan! 'Voi voi voi! Mulla on ollu kauhee ikävä sua! Vitsi! Ihanaa, että oot nyt siinä! Ikinä enää älä lähde minnekään! Oon yrittäny ettii ihan turhaan blondikorvikkeita, mutta ei mikään auttanu!' "
Bestis: "Voiih.. Jotenki sööttiä, että sulla on ikävä sitä. Ja tohon se varmaan sanois: 'He.. hä.. joo.. Mä oon.. tota.. blondi.. joo.. heh?' "
Heeeeelvetin hyvin menee.
Ehkä sitä voisi nyt tehdä jotain fiksumpaa kuin suunnitella sosiaalisia itsemurhia. Yksi kirjakin odottaa ja se on tosi hauska. Olen lukenut niitä jostain ala-asteelta lähtien. Silloin siis ilmestyi ensimmäinen osa ja nyt tuo uusin on jo kahdeksas. Kertoo isonenäisestä ja tosi hauskasta Georgia-tytöstä ja tällä hetkellä Georgia käy kuumana kolmaan poikaan ja nolaa itseään koko ajan. Ja ei, kukaan niistä ei taida olla blondi. Helpotus! Jos sitä siis aloittaisi...
Noin vartti myöhemmin: Ei ihan oikeasti! Jos sitä lukee muiden ihmisten blogeja, täytyykö siellä sitten olla joka toisessa joku tyttö, joka seurustelee erään tietyn nimisen jätkän kanssa?? Ihan totta. Nyt sammutan koneen. Menen nukkumaan.
Kommentit