Hyvää päivää. Lupasin kirjoittaa pian, joten täältä pesee.

Bestikseni soitti minulle tänään neljänkymmenen minuutin puhelun. Puhelun aluksi kuuntelin parisuhdeongelmia ja neuvoin. Minä siis tykkään (RAKASTAN) neuvoa ihmisiä ihmissuhdeongelmissa. En kuitenkaan sano, että olen aina oikeassa ja täytyy tehdä kuten sanon. Minä kuitenkin neuvon ihmisiä. Bestis aikoo hypätä ensimmäisestä pitkästä suhteestaan pois, koska se ei enää innosta. Sanoin, että kattelee nyt juhannuksen yli ja ensi viikolla sitten puhuu jätkän kanssa. Itseään on turha kiduttaa.

Siteerasin myös virallista idoliani, Samantha Jonesia Sinkkuelämästä. Samantha vertasi pitkää suhdettaan rintasyöpäänsä ja ystävät olivat, että hei Samantha.. Mottonani käytän myös tätä hienoa repliikkiä: "I love you... but I love me more". Se on yksinkertaisesti nerokas! Samantha Jonesiin liittyy myös ihanin saamani kohteliaisuus vähään aikaan. Puhuimme bestikseni kanssa Sinkkuelämää-elokuvasta ja sen henkilöistä. Molemmat pidimme Samanthasta. "Se on vaan niin mun idoli! Se on kaikista paras!", sanoin. Bestis vastasi: "Niin! Munkin mielestä se on paras, koska se muistutaa sua." Olin ihan, että kiiitooooos!

Olen alkanut harrastaa aika mälsää juttua. Olen ladannut muutaman biisin koneelle laittomasti. Kääk. Mutta syy on mielestäni "hyväksyttävä". Niitä biisejä ei saa mitenkään Suomesta laillisesti, ihan totta. Olen valmis tekemään jotain tuollaista Adam Lambertin vuoksi. Se ääni! Kuunnelkaa vaikka Youtubesta One tai Mad world. Rakastutte tai sitten olette kuuroja.

Minua imartelee ja toisaalta ahdistaa eräs seikka. Minulle on sanottu (ystävät ovat sanoneet), että olen kuin tehny äidiksi. Koska osaan hoitaa pikkuisia kummipoikiani. Se on helppoa, koska olen katsonut mallia tädiltäni ja olen vain... oppinut. Ja tunnen oloni luonnolliseksi heidän kanssaan. Ei minua huvita vaihtaa sitä kakkavaippaa, mutta minä teen sen alle viidessä minuutissa.

En minä kuitenkaan halua äidiksi tai lapsia. Kummitätinä voin olla maailman paras, mutta äitinä en olisi kovinkaan kiinnostava. Minua ei vain kiinnosta se.

Perheestä tuli mieleen, että olen kohta ainoa, jolla on sukunimeni. Äitini meni naimisiin juuri ja otti miehen nimen. Tätini menee huomenna naimisiin ja ottaa miehensä sukunimen. Serkkuni vaihtaa tädin mukana nimeä. Jäljelle jää minä ja isovanhempani. Mutta joskus hekin kuolevat ja sitten on vain minä. Jännittävää.

Lapsenvahtius kutsuu taas.. Palaan asiaan.