Äitini on uuden suhteensa myötä muuttunut. Puolisen vuotta sitten äiti oli alkanut ostaa mekkoja, koruja, korollisia saappaita ja niin edelleen. Hän kävi kahvilla kavereidensa kanssa ja kuunteli "hyvää musiikkia". Siis sellaista, jota minäkin siedin. Äiti soitatti Voice-tv-kanavaa melkein 24/7, että minäkin nuorison edustajana olin kyllästyä. Nyt on asiat ovat muuttuneet.
Viikko sitten menimme äidin kanssa Klaukkalaan kirppikselle (Helsingissähän tunnetusti EI ole kirpputoreja - ironiaa). Äidillä oli päällään tuulipuku ja lenkkarit. Autossa soi Eppu Normaali aivan liian lujalla. Aikaansa hän viettää vapaa-ajallaan Nurmijärvellä avomiehensä sukulaisten luona kyläilemällä. Ei omaa elämää. Surullista.
Äitini halusi viedä minut eilen Riihimäelle ostoksille. Samalla haimme äidin avomiehen pojan juna-asemalta. Syytä en tiedä, että miksei se poika voi tulla esimerkiksi Tikkurilaan sillä junalla? Anyways...
Oli ihan mukavaa. Sain huivin, t-paidan ja irtokarkkeja. Kävimme hakemassa patongit Subwaysta ja sitten juoksin Siwasta pojalle ja minulle juomat (pojalle Pepsiä ja minulla Eldoradon vissy).
Ah, ulkona on ihana ilma! Ajattelin suunnistaa kaupungille vähän kiertelemään. Pitää ostaa hammasharja, uusi shampoo ja tällä viikolla ilmestynyt Trendi. Huomenna on luvassa teelle meno yhden läheisen ystäväni kanssa ja maanantaina taas ennen töitä pitäisi poiketa teelle/kofeiinittomalle kahville työkaverin kanssa. Hah, onpas aikuista kirjoittaa "työkaveri".
Paljastin pienen blondin salaisuuteni eräälle henkilölle juuri ennen koulusta lähtöäni. Matkalla asemalle mieleni oli osittain helpottunut, koska on ehkä helpompi purkaa sydäntään kun toinen tietää mistä kenkä puristaa. Toisaalta päähän jäi soimaan tämän "tietävän" henkilön kysymys: "Onko sulla mitään mahdollisuuksia siihen?" Ei ole. Ei todellakaan! Ollaan niin eri maailmoista. Tulen kanssa tässä vain leikin, odottelen milloin näpit palaa.
Olen lapsenvahtina täällä ja poika nukkuu. Kummipoika, kummitäti ja kummitädin mies ovat porukalla judossa ja minä vahdin tuota pienintä poikaa. Radiosta tulee Metallicaa. Hyi. Tämä on silti ehkä ainoa kappalle sen yhden toisen lisäksi, jotka erotan ko. bändin tuotannosta. Mitä ideaa on tehdä samaa biisiä kaksikymmentä vuotta?! Samat terkut AC/DC:llekin!
Eipä minulla muuta tällä erää. Palaan asiaan.
Kommentit